ウーア (UA) julkaisi ensimmäisen täyspitkän studioalbuminsa 11 23. lokakuuta 1996. Hän oli debytoinut vuotta aiemmin, ja kesäkuun single ”情熱” (Jōnetsu) oli tuonut hänelle laajaa huomiota Japanissa. Albumilla hitti saa kuitenkin odottamattoman paikan.
Levyn avaa ”リズム” (Rhythm) erikseen albumiversioksi merkittynä sovituksena. ”Jōnetsu” kuullaan vasta kahdeksantena kappaleena, ”king wadada dub” -miksauksena. Näin kaksi tuttua singleä sijoittuu uudelleen albumin yhdentoista kappaleen kokonaisuuteen.
Kappaleiden tekijät
Hirofumi Asamoto sävelsi ja tuotti ”Jōnetsun”. Hänen taustansa japanilaisessa dub-yhtyeessä MUTE BEAT auttaa ymmärtämään albumiversiota, mutta koko levyä ei voi määritellä vain dubin kautta. MONDO GROSSOn Shinichi Osawa tuotti ”Rhythmin”, kun taas LITTLE CREATURESin Takuji Aoyagi sävelsi ja tuotti ”大きな木に甘えて” (Ōkina Ki ni Amaete).
Nobukazu Takemura tuotti ”バラ色” (Barairo) -kappaleen. Apple Musicin japanilainen esittely nostaa esiin sen epäsäännölliset breakbeat-rytmit. Samassa tekstissä ”水色” (Mizuiro) kuvataan pehmeämmän grooven ja hillitymmän laulun kautta. Ero kertoo levyn musiikillisesta vaihtelusta.
Asamoton tuottama ”雲がちぎれる時” (Kumo ga Chigireru Toki) nojaa suhteellisen yksinkertaiseen akustiseen sovitukseen, joka antaa UA:n äänelle tilaa. Kappale julkaistiin ensin 11:llä ja vasta 21. marraskuuta 1996 singlenä. Sen julkaisujärjestys on siis päinvastainen kuin ”Jōnetsun”.
Yksi ääni yhdistää kokonaisuuden
Asamoto, Osawa, Aoyagi ja Takemura lähestyivät tuotantoa eri suunnista. UA kirjoitti albumin sanoitukset, ja hänen matala, ilmeikäs äänensä yhdistää sovituksia. Tekijätiedot osoittavat yhteistyön monipuolisuuden; musiikillisen yhtenäisyyden nostavat esiin myös albumia käsittelevät arviot.
UA:n virallisen elämäkerran mukaan 11:tä myytiin yli 900 000 kappaletta. Luku kertoo vuoden 1996 menestyksestä, mutta kappalejärjestys kertoo enemmän levyn rakenteesta.
Vuoden 2016 Deluxe Editionin tiedoissa mainitaan myös piilotettu ”Jōnetsu (radio mix)”, joka seuraa ”ランデブー” (Rendezvous) -kappaletta 60 sekunnin hiljaisuuden jälkeen. Tämä tieto koskee nimenomaan uusintajulkaisua; alkuperäisen vuoden 1996 CD:n tavallinen kappaleluettelo sisältää yksitoista nimikettä.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin ”Jōnetsu” on edelleen luonteva lähtökohta. Kun kuuntelee ”Rhythmin” albumiversiosta dub-miksaukseen ja rauhallisempiin kappaleisiin, alkaa hahmottaa, mitä kaikkea UA ja hänen yhteistyökumppaninsa rakensivat lokakuussa 1996.